On sellainen tunne, että Wienin painoarvo ei ole sama mitä se on ollut Mozartin aikaan. Enkä muista koskaan miettineeni, että haluaisinpa kaupunkimatkalle Wieniin. Itävallassa sen sijaan on tullut käytyä useammankin kerran hyvien laskettelurinteiden perässä. Näistä lisää muissa postauksissa.
Päätyäkseen jonnekin ei onneksi itsellä tarvitsekaan raksuttaa vaan hyvä idea voi tulla muiltakin –tämän vastahakoisesti jouduin myöntämään. Tällä kertaa se tuli työnantajalta joka päätti viedä meidät seminaarimatkalle juuri Wieniin. Matka sattui mielestäni hyvään vuodenaikaan tätä kaupunkia ajatellen, nimittäin syyskuulle. Sää oli kuivaa ja sen verran lämmintä että kahviloissa pystyi istumaan sormien paleltumatta, mutta vauhdikkaallakaan kaupungin kiertämisellä ei hiki irronnut niin että vaimolle olisi kertynyt kohtuuttomasti pyykkiä.

Lentojahan Wieniin on suoraan Helsingistä hyvin saatavilla Finnairilla ja vaikkapa Frankfurtin kautta Lufthansalla tai Riian kautta Air Balticilla kiertämällä vaihtoehtoja on runsaasti ja hintataso monesti edullinen. Me lensimme tällä kertaa Oulu-Helsinki-Wien reitin Finnairilla. Sattui niin että silloin minulle ensimmäistä kertaa koneena oli nk. bambukeppi, eli brasilialaisvalmisteinen Embraer. Pienempi kone ja syksyiset tuulet vievät aina lähemmäksi sitä aitoa lentämisen tunnetta.
Itse kaupunki oli minulle entuudestaan jäänyt mieleen lähinnä suurien säveltäjien ”pesänä”, sekä tietysti siitä biisistä jossa kaupungin nimeä on riimitelty muka näppärästi erään juoman kanssa yhteen.

Varaa matkapaketti Wieniin tästä.

Aloitimme tutustumisen kaupunkiin opastetulla bussiajelulla. Se on erittäin hyvä tapa saada kaupunki nopeasti haltuun pääpiirteissään.
Toki yksittäiselle matkaajalle ei opastetun kierroksen saaminen ole ihan helppoa varsinkaan omalla kielellään, mutta Hop On –bussit ovat hyvä tapa kielitaitoiselle.
Kaikkea kaupungissa nähtyä leimasi siisteys. Monista muista kaupungeista poiketen sama vaikutelma kesti koko kierroksen ajan, myös laitakaupungilla.
Voisi ajatella että moinen siisteys tekee kaupungista jotenkin tylsän ja persoonattoman, mutta tässä kylässä historia pitää huolen siitä, että jokainen katu ja kolkka on yksilöllinen ja jopa hieman kiinnostava.
Kun alla oli tämä bussikierros ja vapaa-aika työnkin puolesta koitti, oli helpompi lähteä tutkimaan kaupunkia tarkemmin. Jo tunnin jälkeen huomasin kaupungin seuraavan erityispiirteen: ihmeellisen sujuvan joukkoliikenteen. Myöhemmin sitten luinkin että kaupunki on saanut tästä lukuisia palkintoja. En muista missään liikkumisen olleen niin joustavaa ja helppoa kuin Wienissä. Bussi-, metro- ja ratikkalinjat oli nivottu niin hyvin yhteen että tuskin huomasit vaihtavasi kulkupeliä. Tällä kertaa keskityimme maanpäällisiin kulkuneuvoihin, koska niistä maisemat on ymmärrettävästi paremmat kuin maanalaisissa.

Jos Wieniin eksyy kahvin ja leivoksien ystävä, hän tuntee siellä suurta onnea ja tyydytystä. Jopa kahviloilla on mainitsemisen arvoista historiaa. Vain yhtenä esimerkkinä mainittakoon Cafe Sacher joka tarjoaa saman nimistä aitoa ja alkuperäistä kakkua. Varjopuolena todettakoon kahviloiden ja koko kaupunginkin hintatason olevan sellainen, että pihille miehelle parin kolmen päivän reissu on oikein sopiva. Mutta laatuhan maksaa.

Majoituksemme sijaitsi näppärän matkan päässä kaikista nähtävyyksistä. Pienehkö hotelli Austria Trend hotel Anatol, sijaitsi rauhallisella paikalla lähellä Wienin pisintä ostoskatua Mariahilferstraßea. Etenkin naispuoliset työkaverit tuntuivat arvostavan tätä kovin. Hotelli oli oikein kodikas paikka viettää yönsä ja aamiainen oli suorastaan erinomainen. Aamiainen on kyllä useimmiten Itävallassa laadukas ja ”saksalaistyyppisyydestään” huolimatta minun kokemuksen mukaan hieman länsinaapuriaan anteliaampi. Vielä toisenkin pekoniviipaleen jälkeen olet hotellille ihan arvostettu asiakas.

Eurooppalainen kaupunkihan ei ole mitään ilman sitä halkovaa jokea. Wienissä se joki on Tonava. Keskeiset nähtävyydet ovat kuitenkin pääosin vain tois puol jokkee, joten Tonavaa ei tarvitse jatkuvasti ylittää tai alittaa kuten monissa muissa kaupungeissa. Kävelyreittinä joen ranta on kuitenkin mukava.

Wienin historiallinen merkittävyys näkyy myös palatseissa joita on useita. Minun vierailuni rajoittui Schönbrunnin kesäpalatsiin joka on UNESCOn maailmanperintökohde ja vetää hulppeudessaan vertoja vaikkapa Pietarhoville. Pelkästään hevostallit on varmasti kotoisen eduskuntatalon kokoiset ja vanhassa sivistysmaassa ei olisi ihme vaikka tallinasukkaiden älykkyyskin olisi samalla tavalla verrannollinen eduskunnan kanssa. Palatsille pääsee helposti ainakin metrolla jota itse käytin.

Viimeisen illan kohokohtana ajattelimme kokeilla jotain aivan uutta. Kun en ole mitenkään kulturelli ihminen, ei ollut ollenkaan itsestään selvää osallistua klassisen musiikin tilaisuuteen vaikka Wienissä oltiinkin. Sisäänheittäjä sai meidät kuitenkin vakuuttuneeksi erään ohjelmiston ainutlaatuisuudesta ja niinpä otimme paikat katsomonosasta C. Sisälle päästyämme huomasimme kyseessä olevan enemmänkin kamarimusiikkitilaisuus ja katsomon osa C tarkoitti arviolta kuudetta penkkiriviä. Tunnelma oli intiimi ja odotimme jopa hieman vaivautuneina esityksen alkua. Siinä ei sopinut tirskua suoraan esiintyjien nenän alla. Kohta musiikki alkoikin jousisoittimilla. Soittajat olivat nuoria mutta taitavia ja kappaleetkin osittain tuttuja. Tunnelma oli hieno. Myöhemmin lavalle tuli myös balettitanssijapoika, mutta tämä ei meihin moukkiin enää vedonnut ollenkaan samalla tavalla. Kävi kuten usein, alkoi tuntua että koko iltaa ei viitsi sisätiloissa joutsenlammella istua. Niinpä näytöksen tauolta livahdimme raittiseen ulkoilmaan. Osa työkavereista oli samaan aikaan käynyt Kultaisessa salissa, joka varmasti on kokemisen arvoinen paikka, olipa klassisen musiikin ystävä tai ei.

Musiikin jälkeen oli mukava kuljeskella Wienin rauhallisia ja siistejä katuja niitä näitä jutellen. Varmaan siinä kuviteltiin olevamme suuria ajattelijoita siinä missä eräs Sigmund Freudkin joka joitakin vuosia aikaisemmin samoilla kaduilla käppäili.

Yhdestä asiasta täytyy suomalaista turistia kaiken varalta varoittaa. Wienissä ei ole hyväksi kulkea kaduilla humalassa, sillä olet todennäköisesti ainoita joka näin tekee. Etkä ehkä sitten ole kauaa siellä, koska sinut saatetaan hyvinkin ”siivota sisätiloihin”. Jos aiot juoda monta pitkää kylmää –tee se sitten vaikka Lyypekissä.

Mikä on oma kokemuksesi Wienistä? Anna palautteen pulputa kommenttikenttään.

2 replies on “Wien – helmiä sioille”

Comments are closed.